Multikopterit.net keskusteluforum

Multikopterit.netiin on tullut uutena ominaisuutena Osapooli. Sinne pääsee ylhäällä olevan navigointipalkin linkistä "Osapooli".

Osapoolin tarkoituksena on tarjota forumin käyttäjille sekä yhteinen valikoima varaosista, että samalla keino pitää kirjaa omista multikoptereiden varaosista. Koska erilaisissa vähemmän hallituissa laskeutumisissa usein vääntyy ja katkeilee osia ja erikoisempien varaosien tilaaminen esimerkiksi Kiinasta vie oman aikansa, helpottaisi varmasti monen harrastustoimintaa, mikäli tarvittu osa olisi juuri tällä hetkellä tarpeettomana kaverilla naapuripaikkakunnalla! 

Osien lisääminen ja niiden hakeminen osapoolista on helppoa; toimintoja ja nappuloita on vain muutama. Käyttö on luonnollisesti maksutonta ja mikäli olet kiinnostunut jostakin toisen käyttäjän osasta, voit kysyä sitä yksityisviestillä, jonka ohjelma on kirjoittanut osittain jo valmiiksi. Osien lähettäminen / myyminen on siis teidän itsenne järjestettävä, mutta siihen asti kaikki muu olisi talon tarkoitus tarjota! 

Osapoolissa on varmasti bugeja ja epäloogisuuksia, mutta parantelen sitä saamani palautteen perusteella koko ajan. Palaute ja toivomukset ovat tuttuun tapaan erittäin tervetulleita.

Tervetuloa käyttämään - otetaan tavoitteeksi porukalla saada hieno valikoima varaosia maan rajojen sisäpuolelle, ettei pelivälineet olisi viikkokaupalla maadotettuina pikku näppihäiriön ansiosta! 

Tämän osion tarkoitus on paitsi tukea forumin käyttäjien omaa yritteliäisyyttä, myös tuoda uusia tuotteita tai palveluita forumin käyttäjien tietoisuuteen.

Multikopterit.net on forumina ilmainen, mainosrahoitteisuudesta vapaa yhteisö. Siksi myös tällä osiolla ilmoittaminen on ilmaista ja vapaata.

Vertaa tätä osiota esimerkiksi kaupan aulassa olevaan ilmoitustauluun. Ilmoittajan on tämän vuoksi syytä huomioida, että kuka tahansa voi kommentoida ilmoituksiin, joko hyvässä tai pahassa. Ilmoittajalla ei ole moderointimahdollisuutta, vaan hän on tasavertainen muiden forumin käyttäjien kanssa. Toisaalta palaute hyvästä toiminnasta on tällöin myös rehellistä ja vilpitöntä ja mikäpä olisikaan parempaa mainosta toiminnalle kuin lukuisat vilpittömästi tyytyväiset käyttäjät!

Mikäli ilmoitat yrityksesi nimissä, toivoisin, että esiintyisit täällä henkilönä, etkä vain yrityksen nimellä. Olkoon sitten vaikkapa oikea nimesi allekirjoituksessa. Tarkoituksena se, että toiminnallasi olisi "kasvot". Forumin idea kun kuitenkin on olla käyttäjälähtöinen keskustelukanava ihmisten välille.

Sen tarkempia sääntöjä tai rajoituksia ei liene tarve kirjoittaa - käyttäytymisesi tällä osiolla kun on samalla osa tuotteesi tai palvelusi imagoa! 

Kroatialainen hiilikuituvelho Denis, Dexmodels.com, on julkaisemassa näemmä uutta tuotettaan, pikkuista ralliquadia:

http://dexmodels.com/dex-dyno/

https://www.youtube.com/watch?v=oVALonn59PA

Itse yhden Deniksen quadin, possunakin tunnetun masiinan omistavana, voin lämpimästi suositella.
Työn jälki on oikeasti huippuluokkaa eivätkä hinnat ole kovinkaan pahat. Ja taatusti kestää kurmootusta! 

Possuquad: http://trosendahl.kapsi.fi/wp_tros/flying-devices/the-hammer-2014/

https://youtu.be/O1Hhvdpvp5o

Terminator/Skynet on kilttiä kamaa tähän verrattuna... 

Nyt aletaan vähän kerrassaan päästä itse asiaan..! 

http://www.motouutiset.fi/fi/moottoripyorat/uutiset/2311

Kuten monesta youtube-videosta DJI:n tuotteiden karkuunlentotapauksissa voi todeta, usein ongelmatilanteissa on nähtävissä asioita, jotka viittaavat vahvasti flight controllerin pettämiseen kesken lennon. Yleensä laite kallistuu johonkin suuntaan, johon lento jatkuu vähemmän vakaassa muodossa.

Saman efektin saa aikaan ohjelmointivirhe esimerkiksi harrasterakenteisessa laitteessa. Alla olevan tutkielman, sekä PhantomPilots- ja DIY Drones-forumilla olevan kirjoituksen mukaan dokumentoidussa tapauksessa näyttää olevan juuri kyse joko valmistus-, tai ohjelmointivirheestä, joka johtaa laitteen karkaamiseen tai putoamiseen.

http://www.ianwood.com/docs/anatomy-of-a-dji-flyaway-v1.pdf
http://diydrones.com/profiles/blogs/anatomy-of-a-dji-flyaway-1
http://www.phantompilots.com/threads/anatomy-of-a-dji-flyaway.42997/

Kyseisen tapauksen estämiseksi laitteen käyttäjä ei olisi voinut tehdä yhtään mitään.

Noniin.. jos nyt annetaan niiden Reprapien ja muiden styreenille haisevien värkkien olla ja katsotaan mitä General Electricillä on puuhasteltu:

http://www.flyingmag.com/news/video-ge-builds-tiny-3-d-printed-jet-engine?src=SOC&dom=fb

Toki tarkkuutta ja tasapainotusta vaativat osat näyttävät olevan koneistettu tulostuksen jälkeen mutta kuitenkin.. Vähän kun tekniikka menee eteenpäin ja kyseinen valmistusmenetelmä tulee yleisimmin saataville, voi kokonaan uudenlaiset jutut tulla mahdolliseksi. Paitsi itse turbiinille, myös tekniikalle löytyy varmasti sovellusta myös dronejen puolella. 

https://www.lily.camera/

Astetta veikeämpää henkilökohtaista dronea meinaavat julkaista. Saa nähdä tuleeko koskaan markkinoille ja minkälainen on. Jos toimii edes yhtään sinne päinkään miten mainosmateriaaleissa luvataan niin haluan tuommoisen heti!

AR. Drone on ranskalaisen teknoleluja valmistavan Parrotin näkemys tuotteistetusta multikopterista.
Sen ensimmäinen versio esiteltiin vuonna 2010, quadcoptereiden ollessa vielä varsin harvinaisia laitteita.
AR.Dronen ensimmäinen versio poikkesi perinteisistä radio-ohjatuista lennokeista varsin paljon ja Parrotin viimeisimmät viritelmät, kuten kuvassa oleva AR.Drone 2.0 ja Bepop Drone jatkavat perinnettä.

Laitteen perusominaisuudet löytyvät Wikipediasta, http://en.wikipedia.org/wiki/Parrot_AR.Drone

iDevice

AR.Dronet olivat tarkoitettu ohjattavaksi älypuhelimella tai tabletilla. Tämä asetti tiettyjä vaatimuksia
laitteiden konepellin alle, joka teki niistä samalla varsin mielenkiintoiset. AR.Dronet eivät pääsääntöisesti ole
olleet lennokkiharrastajien suosiossa, jonka vuoksi ne ovat monelle tuntemattomampia kuin esim. DJI:n viritykset. Tosin teknologisesti DJI:n tuotteista ja AR.Droneista ei voi edes samana päivänä puhua, sillä vasta viimeisin, DJI:n Inspire 1,sisältää ominaisuudet, joita ensimmäisessä AR. Dronessa oli viisi vuotta sitten...

Kenelle tahansa

Lennokkiharrastajat karkiotti AR.Dronejen parista se, että niiden ohjaus oli suunniteltu toimimaan älylaitteilla lennokkiradion sijaan. Koska laitteet olivat tehty kuluttajat silmälläpitäen, ne olivat äärimmäisen helppoja ja rauhallisia lentää ja harrastajat kokivat ne tylsinä. AR.Dronet lentävät varsin hyvin. Ne ovat pitkälle automatisoituja ja äärimmäisen vakaita, voit huoletta päästää ohjaimista irti, laite pysähtyy paikalleen ja laskeutuu automaattisesti kun akku tyhjenee.

Perinteisten antureiden ohella laitteet tarkastelevat maailmaa kaikuluotaimen (korkeus) ja alaspäin tuijottavan kameran kautta, joka saa ne pysymään hyvin paikallaan leijunnassa. AR.Drone on tarkoitettu
suoraan paketista kenen tahansa lennettäväksi. Itse olen antanut monen kokeilla droneja, ja vaikka aikaisempaa kokemusta lennokeista ei olisi, laitetta ensimmäistä kertaa kokeilevat ihmiset pärjäävät niiden kanssa hyvin.

Lentoonlähtö ja laskeutuminen ovat automaattisia. Lentoonlähtökäskyn saatuaan laite käynnistää moottorit ja stabiloituu reilun metrin korkeuteen ja odottaa siinä kunnes jotain halutaan siltä. Myös laskeutuminen on automaattinen ja tapahtuu joko yhdestä napista tai akun varauksen pudottua tietyn rajan alle.

AR.Drone 2.0, sekä erityisesti modifioidut dronet osaavat GPS:n avulla palata lähtöpaikkaansa. AR.Drone 2.0:n on saatavana lisävarusteena GPS ja se kykenee lentämään reittipisteiden läpi. QGroundcontrol tukee laitetta.

Turvallisuusnäkökulmat

AR.Dronet ja niiden myöhempi versio Bepop ovat mielestäni edelleen ainoita todella kuluttajakäyttöön valmistettuja droneja.Harrasterakeiteisista tai DJI:n valmistamista tuotteista poiketen AR.Dronet ovat hyvin turvallisia. Laitteet ovat rakennettu hiilikuiturunkoa ja EPP-vaahtomuovia käyttäen paitsi vahvoiksi, myös erittäin kevyiksi. Ulkokäyttöön tarkoitetulla kuorella ilman potkurisuojia laite painaa 380 grammaa. Sisäkäyttöön tarkoitetulla suojakuorella, jossa on rinkulat potkurien ympärillä, drone painaa 420 grammaa.

Dronet kestävät kovaa käsittelyä. Olen törmäillyt itse erilaisten kokeilujeni ja modifiointieni kanssa useita kymmeniä kertoja niillä, ja vasta 10 metrin vapaa pudotus betonilattialle rikkoi AR.Drone 1:stä varret.

Dronen 15 watin pienet harjattomat sisäpyörijämoottorit pyörittävät 8 tuuman kokoisia, pehmeästä muovista valmistettuja potkureita nylatron-muovisen alennusvaihteen kautta.Suuri osa laitteen turvallisuudsta tulee juuri potkureista ja moottoreista. Droneen on rakennettu useita suojamekanismeja,
jotka pysäyttävät moottorit virhetilanteessa. Niistä huomattavin on moottorinohjauksen kyky havaita este potkurissa ja pysäyttää moottori välittömästi. Pehmeästä muovista valmistettu välittömästi pysähtyvä
potkuri ei ainakaan ole itselleni onnistunut vielä saamaan vekkiä aikaiseksi vaikka useaan kertaan olen kokeiluissani saanut potkurista näpeille. Harrasterakenteinen kopteri sensijaan on saanut sormeeni aikaan syvät viiltohaavat.

High-tech

Nyt aletaan päästä itse asiaan... Drone luo ympärilleen WLAN-verkon, johon älylaite yhdistetään. Tämän jälkeen drone on käytettävissä. Parrot teki laitteensa avoimiksi. Dronet käyvät Linuxilla johon on vapaa pääsy SSH:lla ja FTP:llä. Laitteen lentopuolen toiminnallisuus on toteutettu Linuxissa ajettavalla lento-ohjelmalla, johon Parrot ei valitettavasti toimita lähdekoodia.

Parrot toimittaa kuitenkin ohjelmistokehityskirjastot ja esimerkit, joiden avulla lento-ohjelmaa voi helposti
käsitellä omista ohjelmista Dronen ulkopuolelta. Tämä tuo mahdollisuuden ohjata laitetta älypuhelimen ohella tietokoneella ja on tehnyt droneista jokseenkin suositun hakkereiden leikkikalun. Sitä on käytetty erilaisissa konenäkö- ja robotiikkatutkimuksissa. SDK, tai sen pohjalta luodut kirjastot, ovat saatavilla eri ohjelmointityökaluille ja alustoille. C/C++:n ohella valmista koodia on saatavilla Pythonille, node.js:lle, jopa Delphille. Valmiita ohjausohjelmia saa iOSille, Androidille, PC:lle, Macille, webbipohjaisina, Symbian S60:lle, Maemolle...

Automaationsa ansiosta dronea ei tarvitse aktiivisesti ohjata, joten ohjelmistokehitys
ja kokeilu voi painottua kokonaan oman sovelluksen toteuttamiseen. Drone lähettää WLAN-ohjauslinkkinsä kautta sekä telemetriatietoa että videokuvaa kahdelta kameraltaan. Itse olen tehnyt droneen mm. konenäöllä toimivan maalinlukituksen ja ohjauksen.

Miksi AR.Drone?

AR.Drone on mainio laite multikoptereiden kanssa alkuun pääsemiseen sekä erilaisten kokeilujen ja modifiointien pohjaksi. Sellaisenaan laite ei välttämättä sovellu lennokkiharrastajalle, mutta teknisesti orientoitunut harrastaja saa härvelistä hyvin paljon riemua irti. Helppo ja pitkälle automatisoitu laite mahdollistaa kaikkea hämärää, josta tässä threadissa on tarkoitus kertoa lisää! ;-)

Ei mulla muuta! 
(Tämä sen vuoksi, että osaan, tai skripti osaa, siirtää valmiit tapahtumat tuonne arkistoon loppusijoituspaikkaan. )

Koska alueen otsikossa menin lupaamaan jotain lentävistä lautasista.. niin tässähän sellainen nyt sitten on. 

http://jlnlabs.online.fr/gfsuav/index.htm

https://www.youtube.com/watch?v=sdGVI7kJld0

http://diydrones.com/profiles/blogs/coanda-effect-saucer-ces-uav

Otin vuoksi lautasen rakentamiseen liittyvät tiedostot talteen, löytyvät täältä:

http://www.multikopterit.net/files/coanda/

Laitteen suunnittelijan kotisivuilta löytyy muutakin mielenkiintoista/hämärää:
http://jnaudin.free.fr/uav/index.htm

Litium-rautafosfaatti-, eli LiFePO4 -akut ovat verrattain vähän käytettyjä multikoptereissa. Niiden käyttö on kuitenkin yleisempää sekä RC-autoissa, että suuremmissa kaksi- ja nelipyöräisissä. LiFePO4-akut jäävät yleisimmin lennokeissa käytetyille litium-polymeeriakuille suorituskyvyssä ja hinnassa, mutta niillä on valttina yksi erittäin suotava ominaisuus: toisin kuin lipot, ne ovat vakaita. LiFePO4-akut eivät väärinkäytettyinäkään syty tuleen, ainakaan valmistajansa A123 systemsin mukaan, siinä missä taas lipo-akkujen vikamekanismi pääpiirteittäin kulkee laitevalmistajien mukaan diplomaattisesti nimellä "thermal runaway". Suomennettuna se tarkoittaa jotakuinkin:

-väärä lataus: tulipalo
-väärä purku: tulipalo
-valmistusvirhe: tulipalo
-muuten vaan: tulipalo

Mukavan selkeää ja yksinkertaista. Rakensin itselleni pienen hiilikuituisen quadin, jonka akku tulee ruuvikiinnitteisen kannen alle. Jos akulle tulee kuumat paikat, siitä eroon pääseminen on hidasta. Ja hiilikuitu palaa oikein hyvin. Vastaavasti ko. laite on usein mukana työmatkoilla yms. ja lipo-akkujen lataaminen paikassa, jossa savun, pahan hajun ja liekkien eritystä katsotaan pahalla, ei juurikaan houkuttele.

Olen saanut itse lipon liekehtimään kolmesti. Näistä yksi kerta oli sellainen, jota en itse ollut tarkoituksella aiheuttanut. Lipo tuottaa palaessaan ikävää käryä ja mikä parasta, se palaa myös veden alla. Tämä piti kerran oikein kokeilla. Kuten kaikki koulun kemiantunneilta muistaa, vesi saa litiumin vain innostumaan. Koska pidän leluistani ja kämpästäni enkä oikeastaan muuallakaan missä lennätän tai lataan, kaipaa yllättäviä hassuja kemiallisia paloja, päätin kokeilla, missä määrin saisin korvattua kiinalaiset hobbyking-lipot LifePo4 -akuilla

Tunnetuin, ja Internetin kollektiivisen mielipiteen perusteella paras LifePO4 -akkujen valmistaja on yhdysvaltalainen http://www.a123systems.com/. A123 on kunnostautunut sähköautojen akkuja valmistavana yrityksenä, joka tosin jokunen hetki sitten meni nurin. Kyseisen kioskin hallussa kuitenkin on mielenkiintoisia patentteja asiaan liittyen sekä ihan hauska tuote, joten sen jäämistö ostettiin Kiinaan ja akkujen valmistus jatkuu yhä.

A123 valmistaa sekä metallikuorisia sylinterimäisiä kennoja, että pussissa olevia litteitä kennoja (prismatic). Internetin mukaan A123:n kennot ovat suvereenisti ylivertaisia muihin valmistajiin, erityisesti kiinalaisiin halpakioskeihin nähden. Kinkki-lifepot mielletään lähinnä käyttökelvottomiksi. A123 ei myy suoraan yksityisille ja jälleenmyyjiäkin on vain kourallinen. Akkujen hankala saatavuus yhdistettynä hyvään suorituskykyyn on innostanut itämaan tietäjät sekä kopioimaan, uudelleenbrändäämään että myymään valmistusvikaisia akkujaan A123 -kennoina eBayssä ja nettikaupoissaan.

Akkujen saatavuus on siis nihkeä. Jälleenmyyjistä mielenkiintoisimmat ovat http://www.buya123batteries.com/, http://www.lindinger.at/en/Home ja http://www.hangtimes.com/ Ensiksi mainittu myy kennoja yksittäisinä kappaleina rapakon takaa kammottavilla rahtikuluilla. USA:ssa vaikuttava Hangtimes Hobbies on myös virallinen jälleenmyyjä, myyden valmiita akkupaketteja. Lindinger.at on eurooppalainen RC-putiikki jonka valikoimiin A123:n kennot myös kuuluvat.

Itse olen tilannut pari valmista akkua Hangtimesiltä sekä kasan kennoja Lindingeriltä omia akkuaskartelujani varten. Tätä kirjoittaessa minulla on ollut toinen Hangtimesin akuista testattavana ja kokemukset tähän mennessä perustuvat ainoastaan siihen.



Hangtimesin akku on vakuuttava. Yksinkertainen, laadukkaan ja jämäkän näköisesti aidoista kennoista kasattu akku todella toteuttaa firman toista "No Bullshit Batteries" -nimeä. Ei hienoa brändin mukaan värjättyä kutistesukkaa ja hologrammitarroja ja niiden sisään jemmattuja halpiskennoja - vain jämäkkää 3M:n kutistemuovia, laadukasta käsityötä ja näkyvissä olevat metallikuoriset laatukennot. Laatuvaikutelma ja odotukset luotettavuuden suhteen on asetettu korkealle.

Joten ei muuta kun akku latinkiin ja koeajolle. Täyteen ladatun LifePO4 -akun jännite on lipoa alhaisempi 3.3 volttia. Quadini käyttää kolmikennoisia lipoja joten life-akku on nelikennoinen. Niin ikään alhaisempi  3.6 voltin latausjännite tarkoittaa sitä, että akun lataaminen lipon latausohjelmalla pilaa sen. LifePO4 -latausohjelma kuitenkin löytyy useimmista latureista. Itse lataan akkujani Hobbyking/Turnigyn Accucell 6:lla, jonka valikkojen uumenista life-ohjelma löytyy. Uudempi ja kalliimpi Horizon Hobbyn Dynamite -laturini sen sijaan niitä ei osaa ladata.



Akku koneeseen ja lennolle. Ensimmäiset koeleijuttelut ja rykäisyt koelentokeskuksessa (olohuone) ja hieman myöhemmin ulkona. Sisätiloissa kävi selväksi se, että Turbine Battery - nimellä myyty, pienoissuihkumoottorin starttiakuksi tarkoitettu mötkylä jaksaa startata quadinkin, varsin räväkästi. Ulkona kylmässä testailun perusteella LiFePO4:ssa riittää hönkää mutta purkuvirta jää lipolle ainakin ensimmäisten lentojen perusteella. Tehoa on riittävästi, mutta niinikään tuoreella lipolla quad on huomattavasti pirteämpi kun tikun survoo tiskiin. Lentoajassa ja muuten laitteen käyttäytymisessä ei ole eroa. Lifen kanssa tosin tulee muistaa, että se pitää purettaessa jännitteen pidempään tasaisena kuin lipo, joka on toivottu ominaisuus, mutta kun akku on tyhjä, jännite putoaa rajummin.

LiFePO4 tuntuu varsin toimivalta pienemmän quadin kanssa jolla ei ole tarkoitus lentää äärimmäistä temppulentoa. Ainakin tämän laitteen osalta vaihdan A123:n akkuihin kokonaan, sillä en näe syytä käyttää enää tältä osin epävakaampia lipoja tulisine lieveilmiöineen. Jatkan testailua kunhan Lindingerin kennot saapuvat...

TL;DR:

Lifepo-akut ovat houkuttelevia turvallisuutensa ja luotettavuutensa vuoksi.

Wikipedia: http://en.wikipedia.org/wiki/Lithium_iron_phosphate_battery

Lifepo-akut ovat n. 30 cm quadissa hyvinkin toimivia. Saatavuus lipoja heikompi, vain yksi varteenotettava valmistaja (A123 Systems) ja vähän jakelijoita.

Ostopaikoista varteenotettavia Hangtimes Hobbies ja Lindinger.at

Paljon piraattikopioita netissä.

Nimellis- ja latausjännitteet lipoa alhaisemmat, vaatii tuen laturilta.

LifePO4vs. Lipo

Oikein hyvää:

+Ei syty tuleen eikä räjähdä väärinkäytettynäkään
+A123:n tuotteet ovat tunnettuja laadustaan
+Pitkä (jopa yli 5v) käyttöikä
+Metallikuori tuo kestävyyttä
+Sietää paremmin väärinkäyttöä
+Luvatut speksit vs todellisuus kohtaavat varmasti paremmin kuin kiinakrääsässä

Vähemmän hyvää:

-Kapasiteetti suhteessa painoon heikompi
-Purkuvirrat pienempiä, ei ehkä paras valinta riehumiseen
-Moninkertainen hinta kiinan litiumakkuihin nähden, toisaalta myös moninkertainen käyttöikä
-Saatavuus, piraattikopioiden määrä

Drone, kavereiden kesken savustuspönttö, on härpäke josta oma harrastus sai alkunsa. Olin pitkin 2000-lukua kuolannut neliroottoristen lentävien härveleiden perään, kun jostain netistä näin jonkun firman isolla rahalla valmistaman laitteen. Loppuvuodesta 2010 keskustelin IRCin #elektroniikka -kanavalla parin nimimerkin kanssa (tältäkin forumilta tuttu Sambas ja Metku.netistä tuttu Jipa) jotka paitsi yllyttivät rakentamaan quadcopterin, esittelivät minulle MultiWiin, silloin tuoreen vapaan lähdekoodin softa/rauta-yhteisöprojektin joka mahdollisti edullisen lentävän härpäkkeen rakentamisen. Enempää juuri ei tarvittu siihen että meikäläisen mopo lähti keulimaan.



Multiwii-projektin tavoite alunperin oli tuottaa lentävä laite joka käytti Nintendo Wiin peliohjaimista rosvottua gyroa ja kiihtyvyysanturia. Alkoi osien haaliminen kasaan ympäri nettiä. Arduino Nano eBaystä, Dealextremestä huonosti toimivat peliohjaimien kloonit, paikallisesta Prismasta sitten myöhemmin uudet. Hobbykingiltä moottorit, nopeudensäätimet ja akut ja sekalaisia palikoita muualta.



En ollut koskaan aikaisemmin omistanut tai lennättänyt lennokkia ja ajattelin tehdä dronen täysin puhtaalta pöydältä. Samoihin aikoihin markkinoille oli tullut iPhonella ohjattava Parrot ArDrone, jossa oli ohjaus ja digitaalinen videostream WLANin yli. Eikä sitä huonommaksi voinut omassa projektissa jäädä.. 

Olin saanut vähän aikaa sitten käsiini ARM Cortex -pohjaisen BeagleBoard C4 -tietokoneen, joka on ylläolevassa kuvassa näkyvä suuri punainen, sulautettua Linux-käyttöjärjestelmää pyörittävä kortti. Laitoin kortin hoitamaan kaiken dronen tietoliikenteen, ohjausta myöten. FPV-kuvaa tuottava webbikamera, Arduinon pohjalle rakennettu kotitekoinen FC ja WLAN-tikku kytkeytyivät USB-hubiin joka myös näkyy kuvassa. Kirjoitin dronea varten Pythonilla server-client ohjaus- ja telemetriaohjelmistot, jotka päätyivät myös myöhemiin projekteihini.



Dronen ohjaus tapahtui täysin tietokoneen tai älypuhelimen ja WLAN-yhteyden yli. Laitteen rakentamisessa oli käytetty huomattavan paljon pelikonsolien osia, FPV-kamerana toimi ensin Sonyn PS3 Eye, ohjaus tapahtui XBoxin gamepadilla, antureiden ollessa peräisin Nintendosta.




Olin saanut hankittua kuluneen vuoden aikana pienen CNC-jyrsimen, jonka avulla valmistin tarvittavat mekaaniset osat. Ensimmäiset osat valmistin akryylilevystä, kunnes opin akryylin olevan varsin haurasta muovia. Osat muuttuivat R&D:n (Race & Destroy) myötä vahvemmista materiaaleista, kuten polykarbonaatista ja polyasetaalista koneistetuiksi.







Parin kuukauden nyherryksen jälkeen oli ensilennon aika, turvallisesti omassa olohuoneessa. Ensimmäinen lento oli hieman hankala; unohdin laittaa automaattivakautetun lentotilan päälle ja ohjauslinkissä oli huonon Ralink-pohjaisen WLAN-tikun ansiosta vaihteleva 50-200 ms viive. Muutamien loikkien ja rymistelyjen jälkeen jatkoin koelentoja paikallisessa lentokonehallissa.



Dronen ohjaukseen käytetty ohjelma näytti tältä ja itse Flight Controller ajaa yhä rankasti muokattua MultiWiitä:


Koska kyseessä oli varsin kokeellinen lentolaite ja samalla itselleni ensimmäinen lennokki, ei kolhuiltakaan voinut välttyä ja välillä jälki oli varsin rumaa, mutta kerta kerran jälkeen laite kehittyi paremmin lentäväksi ja kenttäkelpoisemmaksi.







Laite muutti olomuotoaan sen ympärillä neljä vuotta kestäneen harrastamisen aikana useasti, näkyvimpien muutosten keskittyessä nokalla olevaan kameravarustukseen.









Dronen WLAN-ohjaus ei tullut kuitenkaan ilmaiseksi. Parin itseaiheutetun softabugin seurauksena laite tuhoutui lähes täysin kahdesti. Beagleboard-tietokone tuntui olevan hieman arka olosuhteille ja joskus Drone ei bootannut ollenkaan tai toiminut oikein. Viimeisen asvaltille suoritetun täystuhon jälkeen tein periaatepäätöksen korvata tietokone Xbee Pro -radiomodeemeilla, perinteisellä 35 MHz radio-ohjauksella, ja siirtää Dronen ajaman softan pyörimään maassa olevalla ohjaustietokoneella. 35 MHz radiot valitsin siksi, kun telemetria on 2,4 GHz taajuudella. Koska sarjalinkin kautta tapahtuva ohjaus oli ollut mukana alusta asti, on ohjaus mahdollista yhä sekä perinteisen lennokkiradion, että myös XBeen yli. Digitaalinen videolinkki vaihtui 5.8 GHz 25 mW analogiseen linkkiin ja Sonyn Super HAD -kameraan.



Drone jäi aktiivisesta harrastekäytöstä valmiina projektina pois vuoden 2014 aikana ja viimeiset modifikaatiot ja parannukset tein siihen keväällä. Aion pitää sen lentokuntoisena, sillä olihan se omanlaisensa testi omille taidoille rakentaa hieman erilainen harrastehärveli. Lopullisessa muodossaan laite näkyy postauksen alussa ja lopussa olevissa kuvissa. Kiiltävästä lentokonealumiinikuoresta kiitokset Suomen Ilmailuopiston mekaanikoille!

Lisää kuvia projektista neljän vuoden ajalta löytyy:
http://trosendahl.kapsi.fi/gallery/index.php?sfpg=dmlyaXR5a3NldC9kcm9uZS8qKmM1YTczNmRkOTVjNjcwZTg3MGZjYzc5ZjNhMGQ4NDIw

Tarkempi kuvaus englanniksi:
http://trosendahl.kapsi.fi/wp_tros/flying-devices/the-drone-2010-2013/the-drone-introduction/
(Valikosta lisää sivuja)

..ja videota:
https://www.youtube.com/watch?v=-1NiMsABGPo&list=UUfsM9X1pthJ-XQZiIlQszTA&index=46

https://www.youtube.com/watch?v=jEWE3G-7S_o&list=UUfsM9X1pthJ-XQZiIlQszTA

https://www.youtube.com/watch?v=gCZYPaCbsYQ&index=26&list=UUfsM9X1pthJ-XQZiIlQszTA

https://www.youtube.com/user/trflight/videos?view=0&shelf_id=3&sort=dd

Tällä kertaa jotain ihan muuta!


Skywalker X8 ja sen selässä pieni hexacopter 

Internets ja lennokki/harraste-UAV-harrastajat innostuivat kolmisen vuotta sitten kovin, kun markkinoille tuli kiinalaisen Skywalkerin valmistama suurehko vaahtomuovinen lentävä siipi, X8. Kärkiväliltään reilut pari metriä oleva hirvitys kiinnosti minuakin, mutta vasta vähän aikaa sitten sain hankituksi sellaisen itselleni. Tilasin siiven FPVModel.comista jossa siitä oli tarjolla uusi, vuoden 2014 malli pienillä parannuksilla. http://www.fpvmodel.com/latest-version-skywalker-black-x8-flying-wing-_g632.html

Taustalla siiven hankinnassa oli mielenkiinto kokeilla pitkään ilmassa pysyvää, suurta lennokkia ja sen automatisointia mahdollisimman vikasietoiseksi ja kenttäkelpoiseksi. Kuten muutkin meikäläisen laitteet, X8:sta on tarkoitus tehdä myös mahdollisimman rujo laite, jonka voi ottaa auton takaluukusta, paiskata taivaalle minimaalisella sähläyksellä ja lennellä sillä aikansa ilman että tarvii murehtia tekniikasta sen kummemin.

Tätä kirjoittaessa elektroniikkapuoli on vielä vähän avoinna, mutta ainakin jotain seuraavaa siipeen on odotettavissa:

-Useampi samanlainen flight-controller, todennäköisesti mallia back to the roots, eli erillisistä palikoista ja antureista kasattuna
-Lämpötilakontrolloidut, pieneen "uuniin" sijoitettavat anturit
-Vertailulogiikka FC:iden välille, joka valitsee lasketut arvot joilla ajetaan servoja ja moottoria
-Laskuvarjo
-Diagnostiikka/"watchdog", joka tarkkailee härvelin eri systeemejä, tekee ennen lentoa itsetestit ja tarvittaessa pullauttaa laskuvarjon ulos jos kesken lennon hommat menee keturalleen
-XBee Pro -radiomodeemit
-Kahdennettu GPS vertailulogiikalla/itsetestauksella
-Pitot-putki, ehkäpä myös AoA -anturi jonka perusteella FC rajoittaa kohtauskulmaa; lentävät siivet kun osaavat sakata hieman ikävillä tavoilla.
-Ilmanopeustiedon perusteella autothrottle sekä nopeus- tai tehoylijäämään perustuva lentotila, jossa siipi säilyttää vakionopeuden nousu/laskunopeutta säätämällä. Joissakin isommissa lentsikoissa toiminto kulkee nimellä FLCH.
-LiFePo4 -akut
-Lasikuitupinnoitus
-Ja paljon muuta..

...eli ikuisuusprojektin lähtökohdat ovat jämäkästi kasassa! 

Siiven elektroniikat ja ohjelmat menevät sen verran lähellä multikoptereita, jonka vuoksi ajattelin tästä tänne kirjoittaa. Ties vaikka niitä joskus käyttäisi myös pyöriväsiipisissä.. 

Lennätyspaikan valinta ei mennyt ihan putkeen:

http://www.bbc.com/news/uk-30369701

Moi,

Lisäsin forumille Member Map -toiminnon, joka auttaa esimerkiksi lentokavereiden löytämisessä.
Toimintoa varten yläpalkkiin on ilmestynyt uusi "Member map" -teksti, josta kartta aukeaa.

Käykää lisäämässä oma sijaintinne kartalle profiilistanne. Klikkaamalla karttaa siihen ilmestyy punainen merkki, jolla voit ilmoittaa sijaintisi. Se, kuinka tarkkaan haluat sijainnin ilmoittaa, riippuu itsestäsi. Tökkäisy kaupungin keskustaan voi olla suositeltavin tarkkuus.. ;-)

Moi,

Lisäsin forumille Member Map -toiminnon, joka auttaa esimerkiksi lentokavereiden löytämisessä.
Toimintoa varten yläpalkkiin on ilmestynyt uusi "Member map" -teksti, josta kartta aukeaa.

Käykää lisäämässä oma sijaintinne kartalle profiilistanne. Klikkaamalla karttaa siihen ilmestyy punainen merkki, jolla voit ilmoittaa sijaintisi. Se, kuinka tarkkaan haluat sijainnin ilmoittaa, riippuu itsestäsi. Tökkäisy kaupungin keskustaan voi olla suositeltavin tarkkuus.. ;-)

(Edit: Tämä samainen postaus on myös Lentotoiminta-osiossa ;-)

Tuollaista vekotusta tällä kertaa. GoPro:lta vahvasti näyttävä laite huomattavasti edukkaammin, laitettavaksi vaikkapa saman kioskin Phantomia muistuttavaan Quanum "Arducopter" Novaan.

http://www.hobbyking.com/hobbyking/store/__66581__Turnigy_HD_WiFi_ActionCam_1080P_Full_HD_Video_Camera_w_Waterproof_Case.html

Mitä alle 80 eurolla saa? Tässä ilmeisesti saman luomuksen vertailu GoProhon. Värit hailakammat, muuten ainakin minun silmään aika samankaltaista, tosin minkä värit heittää, sen editointisofta peittää... Vastavaloon kuvattaessa näyttää polttavan kirkkaat kohdat puhki railakkaammin mitä GoPro.

https://www.youtube.com/watch?v=Xmt7NWQGkfA

Ilmeisesti kameran alkuperäinen valmistaja on: http://www.sjcam.com/

Actionkameroiden sensoripaketteja ja piirisarjoja valmistaa Ambarella. Sen tuotteet ovat käytössä useissa ellei kaikissa GoPron digikameroissa, Contourin kameroissa yms.

Pikainen googlautus ja kiinalaiset nettikaupat ehdottaisivat, että SJ4000 -kameran piirisarjana/sensoripakettina olisi Ambarellan A7L,
http://www.ambarella.com/news/26/122/Ambarella-A7L-Enables-the-Next-Generation-of-Digital-Still-Cameras-with-1080p60-Fluid-Motion-Video

Ambarellan A7 -piirisarja on käytössä myös Gopro Hero 3 Blackissa...

Usein tulee vastaan tilanne, että tarvitsisi leikkauttaa vesijetillä, jyrsimellä tms. mittatilaustyönä osia. Usein yksittäisten kappaleiden leikkely on ostopalveluna hinta-hupisuhteeltaan turhan heikkoa, mutta suuremmissa määrin osat ovat väistämättä edullisia.

Kerro ideoistasi ja kasaa vaikka sopiva porukka kasaan tässä threadissa! 

Pariisilaiset eivät pidä lennokeista:

http://yle.fi/uutiset/turisti_halusi_kuvata_notre-damen_katedraalia_liian_lahelta__paatyi_putkaan/7509301