Multikopterit.net keskusteluforum

Menu

Näytä viestit

Tämä jakso sallii sinun katsoa tämän jäsenen kaikkia viestejä. Huomaa, että näet vain niiden alueiden viestit, joihin sinulla on nyt pääsy.

Näytä viestit Menu

Viestit - Harri Pihl

#1
Lentotoiminta / Vs: Lennokkikysely
huhtikuu 17, 2019, 07:39:19 AP
Erinäisten vaiheiden jälkeen sain koostettua kyselystä liitteenä olevan dokumentin ja laittelen sitä eteenpäin eri tahoille. Siitä oli olemassa vähän pitempikin versio mutta tiivistelin sen nyt tällaiseen muotoon kun nämä sääntöasiat ovat taas tapetilla. Laittelen myös tiivistelmän Ilmailu-lehteen ihan mielenkiinnosta jos julkaisevat.

En saannut liitettyä tiedoston koon vuoksi joten löytyy alla olevan linkin takaa.

https://drive.google.com/open?id=1JBs4nwArLLcXT_fdSrfBLN2TOyUj_9kp.
#2
Lentotoiminta / Vs: Lennokkikysely
huhtikuu 11, 2018, 04:54:53 IP
Järjestäytymättömien harrastajien suhteettoman pieni osuus molempien kyselyiden vastaajajoukoissa on eräs kyselyn keskeisiä ongelmia. Tällaista tulosta osattiin jossain määrin odottaa jo kyselyn suunnitteluvaiheessa lokakuussa 2017 kun tarkasteltiin lennokit.netin käyttäjäkohtaisia postitusmääriä. Näiden perusteella voidaan todeta aktiivisimman kymmenyksen (463 käyttäjää) lähettäneen n. 80% foorumin kaikista viesteistä (tilanne 10/2017). Toisaalta noin puolet (2277) foorumin käyttäjistä oli lähettänyt korkeintaan 5 viestä ja tämän joukon koko viestimäärä oli alle 1% koko foorumin viestimäärästä. Käyttäjäprofiilissa voidaan ilmoittaa kerho ja aktiivisimmasta kymmenyksestä n. 40% oli ilmoittanut tunnistettavan kerhon. Toisaalta alle 5 viestiä lähettäneiden joukosta vain n. 7% oli ilmoittanut tunnistettavan kerhon. Johtopäätöksenä voidaan todeta lennokit.netin aktiivisimpien käyttäjien olevan selvästi järjestäyneempiä kuin foorumin passiivisimmat käyttäjät ja tämä todennäköisesti selittää ainakin osaksi miksi lennokit.netissä järjestetyssä pienemmässä kyselyssä järjestäyneitten osuus oli selvästi suurempi kuin laajemmassa kyselyssä (76,9% vs 61,5%). Lisäksi pienempi kysely lennokit.netissä oli julkinen ja näin kynnys osallistua korkeampi.

Muilta foorumeilta ei ole saatavilla vastaavia tietoja mutta vertailtaessa kymmenen eniten postittaneen käyttäjän viestimääriä suhteessa foorumin viestien kokonaismäärään voidaan todeta myös niillä pääosan viesteistä tulevan suhteellisen pieneltä käyttäjäjoukolta. Kopterit- ja multikopterit.netin tilastoista käy myös ilmi, että uusien viestien määrä vuodessa on parin viime vuoden aikana laskenut noin kolmannekseen huippuvuosista. Lennokit.netin osalta tällaista tietoa ei ole saatavilla mutta myös siellä uusien viestien määrä on mitä ilmeisimmin laskenut. Tähän voi olla monia syitä, keskeisimpänä mitä ilmeisimmin siirtyminen someen (Facebook, WhatsApp yms.). Tämä tarkoittaa sitä, että harrastajia on entistä vaikeampi tavoittaa keskustelun siirtyessä suljettuihin yhteisöihin.

Lennokit.netin käyttäjäjoukko on kokonsa vuoksi teoriassa kaikista kattavin läpileikkaus perinteisestä lennokkiharrastuksesta. Vaikka järjestäyneiden harrastajien suurempi aktiivisuus voi selittää suuren harrastajaryhmien eroista, poikkeaa myös lennokit.netissä käyty keskustelu merkittävästi kahdesta muusta alan foorumista koska useiden vuosien ajan järjestäytymättömiä harrastajia on lennokit.netin keskusteluissa yleisesti nimitelty "villeiksi" harrastajiksi vaikka ei ole esitetty mitään pätevää syytä tällaisen nimityksen käyttöön. Jäsenyys kerhossa ja/tai liitossa ei millään tavalla takaa, että harrastajalla olisi tieto turvallisista toimintatavoista koska mitään kattavaa turvallisuusjärjestelmää ei ole olemassa nykyisessä kerhojen ja Ilmailuliiton muodostamassa yhteisössä.

Vastaavaa järjestäytymättömien harrastajien marginalisointia on tapahtunut RPAS-määräyksen yhteydessä. Ilmailuliitto ilmoitti edustavansa neuvotteluissa koko lennokkiharrastusta, kuitenkin Ilmailuliiton virallisessa vastineessa koko perinteinen lennokkiharrastus – jonka tarpeet Trafi oli ilmoittanut ottavansa huomioon – määriteltiin järjestäytyneeksi. Ja Trafi puolestaan myöntää virallisesti lennokkipaikkoja vain Ilmailuliiton jäsenyhteisöille ja maksuttomia poikkeuslupia vain lennokkiyhteisöille (kerhot, lajiryhmät yms.). Lopputulema näistä linjauksista on ollut se, että osa nykyisistä lennokkikentistä ei ole saannut lennokkipaikkastatusta (tässä kyselyssä 20% vastaajista ilmoitti tällaisia lennätyspaikkoja) ja toisaalta järjestäytymättömillä harrastajilla ei ole käytännön mahdollisuutta saada maksuttomia poikkeuslupia.

Myös tulevan EASA:n määräyksen ns. protyyppivaiheessa (8/2016) esitettiin lennokkiharrastajille vain kahta vaihtoehtoa; joko mukautumista sääntöihin joissa itserakentaminen olisi ollut sallittua vain alle 250 g:n painoisten luokassa tai liittymistä liittoon tai kerhoihin jotka olisivat voinneet soveltaa artiklaa 15 (vastaa nykyisen luonnoksen artiklaa 6). Järjestäytymättömien harrastajien asemaa on kuitenkin huomattavasti parannettu määräysluonnoksen edistyessä ja nykyisessä luonnoksessa heille on määritetty open-kategoriassa kaksi luokkaa (A3 ja C4) joissa voidaan toimia yli 250 g:n laitteilla. Näiden lisäksi järjestäytymättömille voidaan perustaa erityisalueita joissa open-kategorian määräyksistä voidaan poiketa (esim. 120 m:n lentokorkeuden ylitys).

Kokonaisuutena voidaan arvioida järjestäytymättömien suhteellisen pienen vastausmäärän tässä kyselyssä olevan monen osatekijän summa. Keskustelufoorumien avulla todennäköisesti tavoitettiin huomattava osa harrastajista mutta vain harva järjestäytymätön halusi vastata. Todennäköisesti monet kokevat, ettei käynnissä olevaan muutokseen voi vaikuttaa.
#3
Lentotoiminta / Vs: Lennokkikysely
huhtikuu 07, 2018, 05:34:25 IP
Vastaajajoukon edustavuuden arviointi on vaikeaa koska harrastajajoukko on kokonaisuutena tuntematon. Tiedetään vain vain joidenkin osajoukkojen koko kuten esimerkiksi lennokkiharrastajiksi itsensä määritelleet ilmailuliiton jäsenet joita oli vuonna 2017 vuosikertomuksen mukaan 1424. Laajempaan kyselyyn vastaneista 158 ilmoitti olevansa liiton jäsen eli kyselyyn vastasi n. 11% liiton lennokkeja harrastavista jäsenistä.

Ilmailuliiton kilpailuluokkiin osallistui vuonna 2017 n. 150 harrastajaa. Näiden lisäksi arviolta n. 50 harrastajaa osallistui liiton ulkopuoliseen kansalliseen kilpailutoimintaan (Air combat, FPV-racing, Freestyle yms.) näin voidaan olettaa kilpailevien harrastajien määrä olevan karkeasti n. 200. Laajempaan kyselyyn vastanneista 72 ilmoitti kilpailevansa yhdessä tai useammassa alalajissa eli kyselyyn vastasi todennäköisesti vähän yli 30% kilpailevista harrastajista.

Kerhoissa olevien harrastajien määrää on myös vaikea arvioida koska harrastajat kuuluvat usein useampaan kuin yhteen kerhoon ja toisaalta kaikki kerhot eivät ole Ilmailuliiton jäsenkerhoja. Ilmailuliiton jäsenkerhojen yhteenlasketuksi jäsenmääräksi on arvioitu n. 3000 (Ilmailuliiton RPAS työryhmä 2015) . Laajempaan kyselyyn vastaneista n. 174 ilmoitti olevansa liiton jäsenkerhossa (181 tarkistuksen jälkeen) ja jäsenyyksiä oli yhteensä 251. Näin ollen voidaan arvioida Ilmailuliiton jäsenkerhoissa olevan n. 2100-2200 harrastajaa ja laajempaan kyselyyn vastasi heistä n. 8,5%. Ilmailuliittoon kuulumattomien kerhojen määrää ja niiden jäsenmääriä ei kyselyn perusteella pysty arvioimaan.

Harrastajien kokonaismäärä voidaan arvioida vain karkeasti esim. kolmen merkittävimmän keskustelufoorumin jäsenmäärien perusteella (tilanne 3/2018):

Lennokit.net 4694
Kopterit.net 3787
Multikopterit.net 1071

Näissä luvuissa on todennäköisesti suuri määrä päällekkäisiä jäsenyyksiä mutta todennäköisesti foorumeita käyttää enemmän kuin 5000 harrastajaa. Näiden lisäksi on suuri määrä harrastajia, jopa tuhansia, jotka eivät ole jäsenenä keskustelufoorumeissa. Harrastajien kokonaismäärän voi näillä perusteilla arvioida olevan karkeasti luokkaa 6000-7000.

Kokonaisuutena voidaan arvioida lennokkikyselyn vastaajajoukon olevan vinoutunut ja järjestäyneitten ja erityisesti kilpailevien harrastajien osuus on ylikorostunut. Tällainen vinouma oli jossain määrin odotettu koska kilpailevat ja järjestäytyneet harrastajat ovat yleensä aktiivisempia eri foorumeilla kuin järjestäytymättomät ja esim. lennokit.netin juuret ovat F3B-harrastajien yhteisössä. Kyselystä tiedotettiin pääasiassa alan kolmella keskeisellä keskustelufoorumilla (edellä mainitut lennokit.net, kopterit.net ja multikopterit.net) ja tämän lisäksi jonkin verran sosiaalisessa mediassa (Facebook, Twitter, WhatsApp yms.) mutta tämän tiedottamisen laajuudesta ei ole tietoa koska some-ryhmät ovat usein suljettuja.
#4
Lentotoiminta / Vs: Lennokkikysely
helmikuu 22, 2018, 06:39:25 IP
Lennokkiturvallisuusprojekti LENTSU julkaisi hiljattain hankekuvauksen ja siitä löytyvän taulukon mukaan yksitoista sen kuudestatoista jäsenyhteisöstä ilmoittaa jäsenistönsä lennättävän vain lennokkipaikoilla. Oma kokemukseni on, ettei toiminta noilla alueilla poikkea muista alueista ja kaikkialla lennätetään runsaasti myös lennokkipaikkojen ulkopuolella. Lennokkikyselyn vastaajista 98 ilmoitti toimivansa yhdessä tai useammassa LENTSU:n jäsenyhteisössä (osajoukko LENTSU) ja heistä 79 ilmoitti toimivansa yhdessä tai useammassa niistä yhteisöissä jotka ilmoittivat jäsentensä lennättävän vain lennokkipaikoilla (osajoukko LENTSU LP). Tästä lähtökohdasta on helppo tutkia missä ja millaisissa suhteissa kyselyyn vastanneet LENTSU:n jäsenyhteisöissä toimivat lennättävät.

Taulukossa 11 on verrattu osajoukkoa järjestäytyneet molempiin LENTSU:n osajoukkoihin. Taulukossa 12 on verrattu osajoukon järjestäytyneet  lennätyspaikkojen suhteellisia osuuksia molempiin LENTSU:n osajoukkoihin, lisäksi taulukossa 12 on verrattu lennokkipaikka/tutkinto kysymysten vastauksia näille osajoukoille.

Tulokset ovat hyvin selvät; kaikki osajoukot lennättävät samoissa suhteissa samankaltaisilla lennätyspaikoilla eikä LENTSU:n jäsenyhteisöissä toimivien lennätystoiminta poikkea millään merkittävällä tavalla muista järjestäytyneistä harrastajista. Lennokkipaikka/tutkinto kysymyksen vastauksissa ei myöskään ole merkittävää eroa. Hankekuvauksesta ei selviä miten lennätystiedot on kerätty, ilmeisesti mitään todellista mittausta ei ole järjestetty.
#5
Lentotoiminta / Vs: Lennokkikysely
helmikuu 19, 2018, 11:57:09 IP
Lennokkipaika/tutkinto-osan tulokset voidaan myös ristiintaulukoida edellisten osioiden vastausten kanssa ja tässä vaiheessa tulokset ovatkin jo varsin mielenkiintoisia. Taulukossa 10 on esitetty lennokipaikat/tutkinto kysyksen vastaukset ristiitaulukoituna edellisen osion tarve ylittää 150 m ja RPAS-määräyksen haitat vastausten kanssa.

Niiden joukossa, joilla on tarve ylittää 150 m ja RPAS-määräyksestä on haittaa, tutkintomalli on selvästi suositumpi ja ero on tilastollisesti merkittävä. Tämä on odotettu tulos mutta vielä mielenkiintoisempi tulos on se, että lennokkipaikkamalli on kaikista suosituin niiden joukossa joilla ei ole tarvetta ylittää 150 m:n korkeutta eikä määräyksestä ole haittaa.
#6
Lentotoiminta / Vs: Lennokkikysely
helmikuu 19, 2018, 11:56:18 IP
Ja näin onkin sitten aika siirtyä kyselyn viidenteen ja viimeiseen osioon jossa selvitettiin millaista järjestelmää lennokkitoiminnalle vastaajat pitävät harrastajan kannalta parhaana. EASA:n määräysluonnoksessa on periaatteessa kaksi erilaista optiota jotka kesällä 2017 lausuntokierroksella olleessa luonnoksessa oli asetettu ainakin osittain vaihtoehtoisiksi (uusimmassa 2/2018 luonnoksessa tätä vaihtoehtoisuutta ei enää ole).

Ensimmäinen vaihtoehto on artiklan 12 (luonnoksessa 2/2018 artikla 11) mukainen toiminta jossa viranomainen voi määrittää alueita joissa voi poiketa open-kategorian määräyksistä. Tämä muistuttaa monilta osin nykyistä lennokkipaikka-järjestelmää mutta lopullinen muoto voi poiketa huomattavasti nykyisestä. Tällä hetkellä jo tiedetään, että myös open-kategoriaan tulee vaatimuksia joiden osaaminen tullaan varmistamaan tutkinnolla (esim. nettitentti) ja toisaalta näille alueille saattaa tulla tiukempia vaatimuksia kuin nykyisessä järjestelmässä (esim. ilmatilavaraus yms.).

Toinen vaihtoehto on artiklan 14 (artikla 6 luonnoksessa 2/2018) mukainen toiminta jossa harrastusta voi jatkaa kuten ennenkin viranomaisen kerholle tai liitolle myöntämän valtuutuksen avulla. Koska kerhon tai liiton tulee varmistaa jäsentensä riittävä pätevyys ja toisaalta muissa maissa on jo vastaavia tutkintoon perustuvia järjestelmiä, tätä mallia kutsuttiin kyselyssä tutkintoon perustuvaksi järjestelmäksi.

Käytännön tasolla mallien selkein ero on siinä, että specific-kategorian toiminnan puitteet voidaan määrittää valtuutuksessa (korkeusrajat yms.) kun taas open-kategoriassa on vakio 120 m:n korkeusraja ellei paikallisesta ilmatilasta ole toisin määrätty, esim. edellä mainitut alueet joissa määräyksestä voi poiketa.

Kysymys esitettiin molemmissa kyselyissä ja tulokset esitetään taulukoissa 8 ja 9. Kysymys oli vapaaehtoinen ja laajemmassa kyselyssä siihen vastasi 309 vastaajaa. Lennokit.netin kyselyssä saatiin 115 vastausta joista 8 vastaajaa oli valinnut molemmat vaihtoehdot. Koska vastaajalla on kuitenkin vain yksi ääni, tämän tulkitiin tarkoittavan sitä, että vastaaja ei osaa sanoa kumpi vaihtoehto on harrastajan kannalta parempi (kysymys oli vapaaehtoinen joten tyhjäksi jättämisen voi myös tulkita samalla tavoin). Tämän vuoksi taulukossa 9 on esittetty myös vaihtoehtoiset tulokset sekä tähän kysymykseen vastanneiden joukosta, että kaikkiin pienempään kyselyyn vastanneiden joukosta.

Vastaajat pitivät tutkintoon perustuvaa mallia harrastajalle selvästi parempana vaihtoehtona useimmissa ryhmissä, vain kopterit ryhmässä lennokkipaikoilla oli niukasti suurempi kannatus. Ero on tilastollisesti merkittävä kaikissa muissa paitsi muut- ja kopterit-ryhmissä.
#7
Lentotoiminta / Vs: Lennokkikysely
helmikuu 10, 2018, 03:00:31 IP
Kyselyn neljännessä osiossa kartoitetiin vastaajien tarvetta ylittää RPAS-määräyksessä määritetty 150 m:n korkeusrajoitus ja määräyksen aiheuttamaa haittaa harrastajille, nämä kaksi kysymystä olivat pakollisia. Lisäksi esittettiin vapaaehtoinen kysymys siitä kuinka vastaaja arvio harrastajien noudattavan RPAS-määräystä. Kaikkien näiden kolmen kysymyksen tulokset esitetään taulukossa 7.

Selkeästi suurin tarve ylittää  150 m oli ryhmässä liidokit ja toisaalta pienin tarve oli ryhmissä muut, kopterit ja multikopterit. Erot ovat merkittäviä ja toisaalta odotusten mukaisia. Vastaavasti RPAS-määräyksen haitat olivat suurimpia liidokit ryhmälle ja pienimpiä ryhmille muut, kopterit ja multikopterit. Myös nämä tulokset ovat merkittäviä ja odotusten mukaisia.

Vapaaehtoiseen RPAS-määräyksen noudattamista koskevaan kysymykseen tuli 229 vastausta. Myös tämän kysymyksen vastaukset noudattavat ryhmien osalta samoja linjoja kuin kahden edellisen; liidokit ryhmän vastaajat katsoivat harrastajien noudattavan määräyksiä heikoimmin kuin ryhmien muut, kopterit ja multikopterit vastaajat. Tulokset ovat odotusten mukaisia mutta erot eivät ole yhtä selkeitä kuin kahdessa edellisessä kysymyksessä.
#8
Lentotoiminta / Vs: Lennokkikysely
helmikuu 08, 2018, 05:07:51 IP
Kolmannessa osassa oli edellisten lisäksi kaksi kysymystä joilla selvitettiin toimintaa lähialueilla. Ensimmäisessä kysyttiin lennättääkö vastaaja lähialueella (pakollinen kysymys) ja vastanneista  135 (40,3%) ilmoitti lennättävänsä. Toisessa kysymyksessä kysyttiin onko lähialueella sovittu lennonjohdon kanssa käytännöistä yli 50 m:n korkeudessa lennättämisestä (vapaaehtoinen kysymys) ja 105 (31,3%) vastaajaa ilmoitti sopimisesta lennonjohdon kanssa. Näissä kahdessa kysymyksessä tuli esiin kysymysten muotoilussa tehty virhe; moni ensimmäiseen lähialuekysymykseen 'ei' vastannut oli vastannut myös toiseen kysymykseen vaikka ei lennättänytkään lähialueella ja toisaalta pari ensimmäiseen kysymykseen 'kyllä' vastannutta ei vastannut toiseen kysymykseen. Tämän seurauksena erilaisia vastausyhdistelmiä saatiin seuraavasti:

- lennättää lähialueella 135
- ei lennätä lähialueella 200
- lennättää lähialueella ja 50 m:n ylityksestä sovittu 86
- lennättää lähialueella mutta 50 m:n ylittämisestä ei ole sovittu 47
- ei lennätä lähialueella mutta ilmoitti sopimisesta lennonjohdon kanssa 19
- ei lennätä lähialueella eikä ole sopimis käytäntöä 29
- lennättää lähialueella mutta ei vastannut sopimiskysymykseen 2
- ei lennätä lähialueella eikä vastannut  sopimiskysymykseen 152

Vastauksia voi näin tulkita monella tavalla eikä tämä ongelma tullut esiin koevastaajien kanssa. Kysymykset olisi pitänyt yhdistää yhdeksi pakolliseksi kysymykseksi jossa olisi ollut kolme vastausvaihtoehtoa:

- lennätän lähialueella ja 50 m:n ylityksestä on sovittu
- lennätän lähialueella mutta 50 m:n ylityksestä ei ole sovittu
- en lennätä lähialueella

Suunnitteluvaiheessa kyllä harkittiin vaihtoehtoa jossa sopimiskysymys olisi ollut ehdollinen mutta sen seurauksena kyselyn osiojako olisi muuttunut. Joka tapauksessa haluttu tieto saatiin esiin näinkin mutta parempikin tapa olisi ollut olemassa.
#9
Lentotoiminta / Vs: Lennokkikysely
helmikuu 03, 2018, 03:49:51 IP
Kyselyn kolmannessa osassa selvitettiin missä harrastajat lennättävät lennokkeja. Tarkoituksena oli selvittää ensinnäkin millaisilla paikoilla lennätetään ja toiseksi ovatko nämä paikat ns. lennokkipaikkoja (lennokkiharrastajille erikseen varatut ja ilmailutiedotusjärjestelmään rekisteröidyt lennätyspaikat joista Trafi käyttää nimitystä "lennokkien lennätyspaikka"). Tyypillisiä lennätyspaikkoja ovat esim. lennokkikentät, lentopaikat, pellot ja jäät. Lennokkipaikoissa on kaikkia näitä joten tuloksena oli varsin pitkä luettelo vaihtoehtoja mutta parempaakaan tapaa saman informaation keräämiseen ei yrityksistä huolimatta löydetty. Taulukossa 5 on esitetään paikkakohtaiset tulokset. Vastaajat pystyivät ilmoittamaan myös muita paikkoja ja seuraavanlaisia paikkoja ilmoitettiin:

- kotipiha
- hiekkamonttu, soramonttu
- metsissä, luonnossa
- järvillä (vesilennätys)
- hakkuuaukioilla

Lennokkipaikkojen ja muiden paikkojen suhdetta selvittettiin kysymyksellä jossa sellaista vastaajaa, joka oli ilmoittanut lennättävänsä sekä lennokkipaikoilla, että muilla paikoilla, pyydettiin karkeasti arvioimaan kuinka suuri osa ulkona tapahtuvasta lennätyksestä tapahtuu lennokkipaikoilla. Kysymyksessä annettiin kolme vaihtoehtoa: Valtaosa lennokkipaikoilla, karkeasti puolet tai murto-osa. Tässä haettiin suhteellista osuutta, kyselyssä ei pyritty selvittämään absoluuttisia lennätysmääriä. Lajista riippuen varsinaiset lennätysmäärät saattavat poiketa toisistaan hyvin suuressa määrin (esim. taitolento vs mallilennokit) ja näin absoluuttiset lennätysmäärät asettaisivat harrastajat eriarvoiseen asemaan.

Yhdistämällä kaikkien vastaajien vastaukset saadaan viisiosainen luokittelu joka esitetään taulukossa 6. Näiden lisäksi muutama vastaaja (9) joko ei ollut vastannut kysymykseen vaikka lennätti sekä lennokkipaikoilla, että muilla paikoilla tai oli ilmoittanut vain paikkoja jotka eivät kuulu kumpaankaan kategoriaan (sisälennätys, ulkomaat yms.).

Tässä osiossa saatiin jo hyvin merkittäviä eroja eri ryhmien välille ensinnäkin koska alalajien tarpeet poikkeavat selvästi toisistaan ja toisaalta koska Trafi on myöntänyt lennokkipaikkoja pääsääntöisesti vain liiton jäsenkerhoille. Toinen merkittävä huomio on perinteisen peltolennätyksen suuri osuus kaikissa ryhmissä.
#10
Lentotoiminta / Vs: Lennokkikysely
helmikuu 01, 2018, 11:44:23 IP
Kyselyn toisessa osassa selvitettiin mitä lennokkien alalajeja harrastetaan, kilpaillaanko ja mikä on päälaji jos harrastetaan. Lisäksi tässä osassa kysyttiin onko vastaajalla FAI-kilpailulisenssi. Kyselyssä käytetty alalajiluokittelu pohjautui alunperin lennokit.netin osiojakoon mutta sitä hieman muutettiin valmisteluvaiheessa erityisesti kopterien osalta. Taulukossa 2 on esittetty tämän osion tulokset.

Tuloksissa erottuu selvästi 5 suurta alalajia yli sadan vastaajan osuudella, erilaisten sähkölennokkien ollessa selvästi harrastetuimmat lajit. Koska lennokkiharrastajat harrastavat yleensä useaa alalajia, taulukossa 3 esitetään alajien määrä harrastajaa kohden;  keskimäärin harrastaja harrastaa laskennallisesti yli neljää alalajia. Päälajina ilmoitettiin useimpia lajeja niin vähän, ettei niiden perusteella pysty tilastollisesti merkittävään analyysiin.

Ensimmäisessä osassa esiin tuodut osajoukot on muodostettu siten, että osajoukkossa liidokit ovat mukana kaikki ne jotka mainitsivat harrastavansa yhtä tai useampaa RC-liidokkilajia (sähkö-, termiikki, F3B-, heitto-, rinne-, GPS-kolmio ja hinattavat liidokit). Osajoukossa kopterit on puolestaan kaikki ne jotka mainitsivat harrastavansa yhtä tai useaa kopterilajia (Freestyle- ja 3D-kopterit sekä kopterien kilpailutoiminta). Osajoukossa multikopterit on puolestaan kaikki ne jotkailmoittivat harrastavansa multikoptereita ja/tai FPV-multikoptereita. Näin saatiin kolme yli sadan harrastajan joukkoa joissa on osaksi samoja harrastajia mutta tarpeet esim. lennätyskorkeuden suhteen ovat hyvin erilaiset.

Vastaajilla oli myös mahdollisuus ilmoittaa lajeja joita ei luettelosta löytynyt. Seuraavia lajeja ilmoitettiin tässä kohdassa (muutama selvä tapaus on siirretty asianmukaiseen kohtaan tulostaukossa):

- skaalakopterit (2)
- vesilennokit, ennätyslennot
- pienoismalliraketit (2)
- vapaastilentävät sisälennokit
- FPV-mikrokopterit
- mikrokopterit
- ilmakuvauslennokit
- kuumailmapallot

Osan viimeisessä kysymyksessä kysyttiin FAI-kilpailulisenssiä ja yhdistämällä vastaukset lajikohtaisiin kilpailutietoihin saadaan kooste joka on esitetty talukossa 4. Kaikkiaan lajikohtaisia kilpailee-vastauksia oli 126 ja 33 vastaajaa ilmoitti kilpailevansa useammassa kuin yhdessä lajissa. Kilpailulisenssistä on hyötyä vaikka ei kilpailekkaan koska sillä voi esim. todistaa tarvittavan vakuutuksen olemassaolon.
#11
Lentotoiminta / Vs: Lennokkikysely
tammikuu 31, 2018, 05:37:56 IP
Seuraavissa viesteissä esitän oman analyysini kerätystä aineistosta. Tässä ensimmäisessä osassa käydään läpi ensimmäisen kysymyskokonaisuuden eli järjestäytymisen vastauksia Tämä on vain yksi esimerkki miten aineistoa voi käyttää, aineistoa voi tarkastella monesta muustakin näkökulmasta.

Kyselyn ensimmäisessä osassa kysyttiin kuuluuko vastaaja Ilmailuliitton ja liiton jäsenkerhoon, nämä kysymykset olivat pakollisia ja ne esitettiin molemmissa kyselyissä. Tämän lisäksi laajemmassa kyselyssä kysyttiin jäsenkerhon tai jäsenkerhojen nimet sekä mahdollisia muita lennokkiyhteisöjä joihin vastaaja katsoi kuuluvansa. Alla olevassa taulukossa 1 on koottu vastaukset molemmista kyselyistä ja jäsenkerhojen nimet ja lukumäärät on listattu tulostaulukon viimeisessä välilehdessä.

Lennokit.netin kyselyssä vastaamista ei voinnut asettaa pakolliseksi ja näin vastausten määrä on pienempi kuin pienempään kyselyyn vastanneiden kokonaismäärä, liitto ja kerho kysymyksiin saatiin myös toisistaan poikeava vastausmäärä. Tämän vuoksi kyseissä sarakkeessa on annettu ko. kohdan vastausmäärä ja prosenttiosuudet on laskettu sekä vastanneiden kokonaismäärästä, että ko. kohdan vastausmäärästä.

Taulukossa on myös eritelty ristiintaulukoinilla kuinka moni vastaajista kuuluu vain liittoon tai kerhoon sekä kuinka moni kuuluu molempiin. Ei ole olemassa selkeää määritelmää milloin harrastaja on järjestäytynyt, tässä esityksessä järjestäytyneenä pidetään niitä jotka kuuluvat liittoon ja jäsenkerhoon tai jompaan kumpaan. Viimeisellä kahdella rivillä vastaajat on lajiteltu tällä kriteerillä järjestäytyneisiin ja muihin. Muunkinlainen jako voisi olla perusteltu sillä nythän joukossa muut on niiden kerhojen jäseniä jotka eivät liiton jäsenkerhoja. Tämä jako vastaa kuitenkin niitä perusteita millä Trafi (pääsääntöisesti) antoi oikeuksia lennokkipaikkoihin.

Molempien kyselyjen kokonaisjoukkojen vastausten lisäksi taulukossa on annettu vastaavat järjestäytymistiedot kolmesta laajemman kyselyn vastaajien osajoukosta (liidokit, kopterit ja multikopterit) jotka määritellään tarkemmin tämän analyysin seuraavassa osassa. Osajoukkojen otoskoko on vakio kaikissa pakollisissa kysymyksissä, vapaaehtoisissa kysymyksissä otoskoko vaihtelee jossain määrin ja otoskoko on ilmoitettu sen poiketessa koko vastaajajoukosta. Prosenttiosuuksien luottamusväliä voi laskea otoskoon ja prosenttiosuuden avulla esim. Akin menetelmä blogin laskimella. Luottamusväleja ja otoksen vinoutumista tullaan käsittelemään tarkemmin myöhemmissä postituksissa.

Tulostaulukon kolmannesta välilehdestä löytyvä kerholistaus on jossain määrin epämääräinen koska saman kerhon nimi on voitu kirjoittaa monella eri tavalla eikä ole käytännön mahdollisuutta tarkistaa mikä yhteisö on SIL:n jäsen. Muutamia selviä tapauksia on siirretty liiton jäsenkerhoihin, tämän vuoksi summa poikkeaa kysymyksen 2 summasta mutta listaukseen voi sisältyä päinvastaisiakin tapauksia. Kysymykset 3 ja 4 eivät olleet pakollisia ja moni saattoi jättää ne tyhjäksi tämän vuoksi. Koosteena voi todeta, että 181 vastaajaa ilmoitti kuuluvansa liiton jäsenkerhoon ja näistä 60 enempään kuin yhteen kerhoon. Jäsenyyksien kokonaismääräksi tuli 251. Muissa yhteisöissä esiin nousivat erityisesti keskustelupalstat ja sosiaalisen median ryhmät.
#12
Lentotoiminta / Vs: Lennokkikysely
tammikuu 29, 2018, 07:44:06 AP
Vastauksia tuli 3kpl lisää kyselyn päättymisen jälkeen ja yksi huomaamatta jäännyt tupla poistettiin. Näin lopulliseksi vastausmääräksi tuli 335.
#13
Lentotoiminta / Vs: Lennokkikysely
tammikuu 29, 2018, 07:42:24 AP
No niin. Ensinnäkin pahoittelut siittä, että tässä on mennyt paljon odotettua kauemman mutta tässä on ollut kaikenlaista kiirettä ja toisaalta Googlen palvelimelta datan sai ulos vain sellaisessa tiedossa, että sitä joutui ajan kanssa muokkaamaan selkeämpään muotoon.

Aineiston voi ladata Excel-taulukon muodossa osoitteesta:

https://goo.gl/HRLnwu

Ensimmäisestä välilehdestä löytyvät tulokset siinä muodossa kuin ne sai ulos taulukon muodossa Googlen palvelimelta. Vastaukset ovat aikajärjestyksessä ja niistä on poistettu nimi ja paikkakunta sekä yhteisötiedot. Monessa kysymyksessä suuri määrä vastauksia on ahdettu yhteen soluun ja näiden purkamiseen seuraavalta välilehdeltä löytyvään binäärimuotoon on mennyt paljon aikaa.

Toisessa välilehdessä tulokset ovat binääri-muodossa ja esim. lennokkiharrastuksen lajeissa harrastan, kilpailen ja päälaji kohdat on yhtenäistetty (kilpaileminen tai päälaji tarkoittaa myös harrastamista). Lisäksi joitain muissa alalajeissa tai muissa lennätyspaikoissa ilmoitettuja tietoja on siirretty selkeissä tapauksissa asianmukaisiin kohtiin. Tämä ja seuraava välilehti on koottu osin loogisilla funktioilla tai käsin joten ne voivat sisältää virheitä vaikka yhteneväisyys alkuperäisaineiston kanssa on pyritty monin tavoin varmistamaan. Epäselvissä tapauksissa kannattaa tarkistaa ensimmäiseltä välilehdeltä tai minulta.

Kolmannesta välilehdestä löytyvät kerhojen ja muiden yhteisöjen listaukset ja joitain avaintietoja on summattu. Yhteisötietojen osalta on olemassa myös vastaajakohtaiset tulokset mutta näitä tietoja ei julkisteta koska niistä voi todennäköisesti tunnistaa joitain vastaajia. Hyvin perusteltuja tietohakuja yhteisötiedoista voi kysyä minulta, kerhokohtaiset vastaajajoukot ovat kuitenkin varsin pieniä eli niiden merkitys on vähäinen.

Oma analyysini tuloksista tulee sitten kun kerkiää.
#14
Lentotoiminta / Vs: Lennokkikysely
joulukuu 29, 2017, 07:31:00 AP
No niin. Kyselyyn kertyi vastauksia tuplien poiston jälkeen 333. Nyt sitten menee muutama päivä kun Tuomo tekee omat tarkastuksensa, arvotaan Elfit ja koostetaan alustavat tulokset.
#15
Lentotoiminta / Vs: Lennokkikysely
joulukuu 27, 2017, 04:56:45 IP
Viimeinen muistutus. Kysely päättyy 28.12 eli huomisiltana kello 24:00.